Tässä blogikirjoituksessa kerron hieman julkisista hankinnoista oman työni näkökulmasta; havainnoistani, haasteista sekä kehitysehdotuksista alalla ja julkisissa hankinnoissa ylipäätään. Työskentelen Niemi Palveluilla valtakunnallisena julkisten hankintojen asiantuntijana.
Niemi Palvelut on ollut julkisen sektorin yhteistyökumppani jo pitkän aikaa. Olemme myös mukana useissa julkisen sektorin yhteishankintayksiköiden puitesopimuksissa: esim Hansel, Sarasti ja Tuomilogistiikka. Toimin julkisen sektorin asiakkuuksien yhteyshenkilönä sekä käyn keskustelua hankintayksiköiden kanssa. Autan myyntiorganisaatiotamme onnistumaan julkisten hankintojen kilpailutuksissa.
Aloittaessani työt sain huomata, että vaikka Niemellä tarjoamme palvelukokonaisuutta tuotteen sijaan, hankintojen runko ja peruspohja ovat pitkälti samoja, joiden parissa olin jo tehnyt töitä reilut kymmenisen vuotta. Tosin palveluiden kilpailuttaminen etenkin laatukriteereillä onkin hieman haasteellisempaa kuin tuotteiden. Pureudun tähän myöhemmissä blogikirjoituksissa tarkemmin.
Kerrataan kuitenkin alkuun, mitä oikeastaan tarkoitetaan julkisella hankinnalla:
Julkinen hankinta on kyseessä silloin kun julkiset organisaatiot, kuten valtion virastot, kaupungit ja kunnat, ostavat tavaroita, palveluja tai urakoita yksityisiltä yrityksiltä tai muilta organisaatioilta. Se on siis hankinta, jossa verorahoja käytetään julkisten palvelujen tarjoamiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen.
Suomessa julkiset hankinnat noudattavat kansallista hankintalakia sekä EU:n sääntöjä. Hankintalain tarkoituksena on varmistaa, että verorahoja käytetään tehokkaasti ja että hankintojen läpinäkyvyys, reiluus ja tasapuolisuus toteutuvat.
Kun hankinta ylittää hankintalaissa määritellyt kynnysarvot, julkisen sektorin on kilpailutettava hankinta. Kilpailutuksessa noudatetaan menetelmiä ja periaatteita, joiden avulla hankinta on mahdollista toteuttaa oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Hankintalaki edellyttää myös että vaatimusten on myös oltava kohtuullisia suhteessa hankinnan kokoon ja luonteeseen.
Kilpailutuksessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja hankinnan luonteen ja arvon mukaan. Avoimessa menettelyssä kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävät tarjoajat voivat osallistua tarjouskilpailuun ja kaikki tarjouspyynnön vaatimukset täyttävät tarjoukset otetaan huomioon. Rajoitetussa menettelyssä hankintailmoitus julkaistaan vain tietyille tarjoajille, esimerkiksi ennalta puitesopimukseen kilpailutetuille sopimustoimittajille. Neuvottelumenettelyssä hankintaviranomainen käy keskustelua tarjousvaiheittain tarjoajien kanssa ennen lopullisesti jätettäviä tarjouksia. Kilpailullista neuvottelumenettelyä käytetään esimerkiksi hankinnoissa, joissa tarjouspyyntö ei ole kilpailutusvaiheessa täysin tarkka.
Julkiset hankinnat ilmoitetaan julkisesti esimerkiksi Suomessa HILMA-järjestelmässä. Hankintailmoituksessa on annettava riittävät tiedot hankinnan sisällöstä ja vaatimuksista, jotta tarjoajat voivat arvioida mahdollisuuksiaan osallistua kilpailutukseen.
Julkiset hankinnat poikkeavat siis monin eri käytännöin ja säännöstöin ja lakivelvoittein yritysten keskeisistä hankinnoista. Seuraavissa kirjoituksissa jaan ajatuksiani markkinavuoropuheluista, vähimmäisvaatimuksista toimittajille, vastuullisuusasioista sekä mahdollisista ja mahdottomista laatukriteereistä, joten pysy kuulolla!
